29.8.2018
On viikkokatsauksen aika!
Kuten edellisessäkin päivityksessä kävi ilmi, työt haittaavat harrastamista, eli toisen festivaalin järjestelyt/loppusiivoukset ovat vieneet aimo annoksen tämänkin viikon työtehosta. Hyvin meni, mutta se olkoon toisilla foorumeilla tapahtuvan avautumisen paikka. Mutta nyt on siis sekin ponnistelu paketoitu, joten ”Kesäksi kuntoon”-projektimme näin ollen täydellä höyryllä jatkukoon…
Harrastamaan tosin myöskin kerkesivät… Vastapuristettujen mehujen vankkumattomat kannattajat viettivät 2018-festivaalien loppukaronkan Laukaassa, luonnonkauniin Tarvaalan kylän legendaarisimman kuppilan pihamiljöössä ensimmäistä kertaa järjestetyssä Korppifestissä! Huikea miljöö, huikea tapahtuma, johon kädenjälkensä on maalannut myös eräs JSRF-koalition jäsen, salanimeltään J. Veljeilyä? Kyllä! Hyväksyttävää? Ehk´ei? Aseveli-hengessä päätetään painaa moinen syrjähyppy villaisella – suoraan nokkaan, säännöllisesti luopioutensa tuomiten ja fyysis-ivallisesti nälvien. Loppuilta kuivin suin, kapula suussa jalkapuussa lienee omiaan opettamaan, että moinen vehtaaminen ja omaan pesään kuseskelu saa luvan riittää. Katsotaan, miten pojan käy. Siitä lisää tuonnempana… Jompikumpi meistä on kai siitä raportoimassa…
”Hieno päätös hienolle projektille”, näin yhteistuumin toisilleen valehdellaan. Totta toinen puoli, eli takapuoli; projektin onnistumista ei kaiketi käy kiistäminen, päätöksen hienoudesta voimme olla huomisaamuna kahta mieltä… Joka tapauksessa äärimmäisen hyödyllinen istunto! Jos tässä kerran totta ruvettiin puhumaan, niin vastaavanlaisten palaverien tarkoitus on uusien mehujen maistelun ohessa se, että eri osa-alueiden vastuuhenkilöt pääsevät raportoimaan kaikille risut ja ruusut oman sektorin onnistumisesta/kehittämisen paikoista. Tieto on säännöllisesti illan mittaan maisteltujen mehujen tavoin äärimmäisen hedelmällistä ja lihaisaa, ja tämä informaatio auttaa selkeyttämään toimintatapoja jatkossa. Rautalangasta vääntäen, kyseessä on havainnot ja käytännön virheet/onnistumiset, joiden varaan myös v. 2019 rakentuu. Puhukoon seurakunta siis nyt, tai vaietkoon iäksi! Forever!
Ja luoja nähköön, seurakunta puhui! Aamusaunaan saakka! …Ja post scriptumit ehkä vielä saunan jälkeenkin… Toiset selkeämmin, toiset lähinnä elekieleen turvautuen, mutta mikä tärkeintä, viesti välittyi. Tai sanotaan, että aina voi laittaa tekstiviestin perään, jos ei tunteiden ristiaallokossa kyennyt aamuyöstä viestiänsä seikkaperäisesti tulkkaamaan… Ja herra siunaa niitä viestejä lähtikin… ”Se puhdistaa ilmaa”, yhteisesti todettiin ja haavoja nuoleskeltiin… Elämä on siis pääsääntöisesti hyvää aikaa!
Palkintojakin jaeltiin ja torilla tavattiin! Pojan kanssa saunoivat henkilöt J, H, T (Jare Henrik Tiihonen?) ja S, jotka siis saivat isän kädestä, ansionsa mukaan. Reportterinne tulkinnan mukaan konsensus noiden sydämenvalittujen palkitsemisen suhteen oli melko aukoton, eli tuomariäänin 666-0 oikean kohteensa mitalit löysivät. Konsensus vol. 2: Jare Henrik Tiihonen, aka ”Kuka Muu Muka” ei esiinny ensi vuonna John Smithissä, koska hän ei esiinny!
Kriittisellä silmällä tutkittuna joka osa-alueelta kaivettiin esiin jotain kehitettävää. Pääosin hommat todettiin onnistuneiksi, mutta pienetkin huomiot saattavat muodostua elintärkeiksi jatkojalostuksessa. Rakentelut, lavat, teltat jne. saivat synninpäästön, sijainneista luonnollisesti keskustellaan. Sähköt saatiin pistorasiasta, tismalleen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Leirinnän kehittämiseen tultaneen palaamaan, samoin VIP-palveluihin. Järjestyspuolen ylikenraali, P, teki selkoa järjestyksellisestä kurista, joka kiitos järjellä varustettujen juhlavieraiden, oli jälleen kerran asiallisen tarpeeton. Tapahtuman aikainen kuri ja nuhtelu sai juhlaväeltä jälleen kerran puhtaat paperit, sekä suorana palautteena tapahtuman aikana, että sen jälkeen. Mutta tämä lienee niitä asioita, joka ei ketään meitä – ja tuskin teitäkään haittaa. Eli siis, jos haluat hankaluuksia, meiltä niitä et saa!
Jos puolestaan hankaluuksia haluat, hyppää festaribussiin,… toki sillä varauksella, että sellainen joskus tulee! Välittömissä palautteissa jo aiheellisesti selväksi tullut ikuisuusongelma nosti siis päätään jälleen kerran! Siitä haluaa koko organisaatio esittää vuosittaiset valittelunsa, ja lupaa, että tämä ei jää tähän!!! Hankaluuden asiassa muodostaa se, että niin kauan kun bussit toimivat ostopalveluna, ja langat sekä bussin ratti eivät ole täysin omissa käsissä, on laadun takaaminen näköjään arpapeliä!?! Mutta kaikille asiasta harmistuneille lohdutukseksi, että ette ole harmituksenne kanssa yksin. Ymmärrämme yskänne ja yritämme edelleenkin parhaamme!
Mutta tämän enempää erittelemättä onnistumisia, haluamme edelleenkin painottaa, että JOKAINEN palaute, sekä posit., että negat. käydään läpi, ja niistä opitaan tai varovasti ylpeyttä tunnetaan! Tästä syystä älkää jättäkö infoamatta huomaamistanne epäkohdista! Se on edelleen paras väylä kehittää tapahtumaa ja ”Make John Smith Rock Festival great again!!!”
Noin niinku muuten tämä viikko ei tuonut mullistuksia muassaan. Bändimetsästys jatkuu, palavereja pidetään, eli kaikki länsirintamalla ennallaan.
p.s. Tätä kirjoitettaessa taustalla soi Be´lakor, Wintersun ja Puuhamaa on jännä paikka
9.9.2018
Osasto, seis!
Bändiosaston pojat alkavat aktivoitua! Mitä tämä tarkoittaa? Antakaahan kun kerron. No, se tarkoittaa sitä, että on tullut aika hyasinttien ja bändijulkaisujen! Ei tosin vielä, mutta julkaisustrategia alkaa olla suurin piirtein hansikkaassa, eli ajatus siitä, kuinka ja koska tulette riemusta kiljahtelemaan, on siis lähes valmis! Tässä vaiheessa voinen paljastaa, että pikkulinnut -nuo luotettavat lähteet -kertoilivat ensitiedonpäivän koittavan 2.11, seuraavan tuomiopäivän 30.11, ja sitä seuraavan, ties milloin!!! Lyökäähan siis päivämäärät allakkaan! Ensimmäinen julkistus tullee sisältämään tähän tietoon ainakin yhden pääesiintyjän, sekä luonnollisesti nipun muita veret seisauttavia poppareita! Seuraavat ulostulot sisältänevät mielivaltaisesti valittuja, ehdottomasti joululahjalipun arvoisia suuruuksia… Mutta julkaisupolitiikkaan palatkamme tuonnempana, aiheen akuutoiduttua…
p.s. Tätä kirjoitettaessa taustalla soi Mötley Crüe, Stamina ja Popedan varhaistuotanto
18.9.2018
Ei asiaa, joten facebook-henkinen päivitys: Erään organisaation jäsenen lapsi on hieman nuhainen. Toinen oli lähdössä ensi viikolla mökille, ja kolmas oli leiponut mokkapaloja nuorimmaisensa jalkapallojoukkueen kahvilaan. Valtakunnassa kaikki siis hyvinkin pitkälti hyvin.
p.s. Tätä kirjoitettaessa taustalla soi Mikko Alatalon suurimmat hitit, eli nyt nautitaan tästä hiljaisuudesta!
Vartiotorni vaikenee, mutta vain hetkeksi… Savun hälvettyä raportoimme, jos meistä siltä tuntuu! Siihen asti… Muistakaa,.. rakkaus on rakkautta! -x-
